Lumi on helpointa poistaa siinä vaiheessa, kun se ei ole vielä pakkaantunut tiiviiksi suojalumeksi. Lumen tiivistyminen suojasäällä ei sinällään lisää lumikuormaa katolla, lumi ei esimerkiksi sanottavasti ime ilman kosteutta itseensä.

Tilanne muuttuu, jos suojasää tuo mukanaan vesisateen. Lumimassa voi imeä itseensä jopa kymmenien millimetrien sademäärän, ennen kuin vesi alkaa virrata katolta alas. Kevättalvella lumen tiheys voi olla 200–300 kg/m3, joten länsirannikolla jo 50 cm kerros tiiviiksi pakkautunutta lunta voi olla lähellä suunnittelussa käytettyä peruslumikuorman arvoa. Lapissa vastaavaa tilannetta edustaa 80 sentin paksuinen lumikerros. Lumikuormien ajantasaista tilannetta ja varoituksia voi seurata täältä.

Katon epäsymmetrisen muodon tai rakennuksen sijainnin takia lumi saattaa kinostua katolle hyvinkin epätasaisesti. Toispuoleiset lumikuormat tai epätavallisen suuret paikalliset kinokset kannattaa keventää, jotta rasitus jakautuisi katolla tasaisesti. Vaikka katon rakenteet kestäisivätkin painon, voivat paikalliset suuret kuormitukset vahingoittaa kattovarusteita tai aiheuttaa vuotoriskin.

Varsinkin jiirit, kattoikkunat ja läpiviennit kinostavat usein lunta, ja ne kannattaakin suojata lumiesteillä.

Kiinteistönomistajan on huolehdittava, etteivät putoava lumi ja jää aiheuta omaisuus- tai henkilövahinkoja. Varsinkin taloyhtiöissä ja taajama-alueilla hallituksen ja isännöitsijän huolellisuusvastuu on korostuneessa asemassa.

Lumiesteiden tulisi olla asennettuna koko lappeen mitalle, ja oikein kiinnitetyt, jotta ne tarjoavat kunnollisen suojan. Lumiesteen eteen räystäille kertyvä lumi ja jää kannattaa poistaa, jos se voi pudotessaan aiheuttaa vaaraa. Vesivekin Varma-lumieste pystytään asentamaan aivan räystään reunaan, jolloin tätä ongelmaa ei muodostu.

Tiili- ja huopakatteen karhealla pinnalla lumi sulaa paikoillensa, joten niiltä ei lunta tarvitse poistaa putoamisvaaran vuoksi. Kannattaa muistaa, että jos katto on vastikään pinnoitettu tai sen katemateriaali on vaihdettu, tai jos katolle on asennettu aurinkopaneeleita, lumet saattavat käyttäytyä katolla eri tavoin kuin ennen toimenpiteitä.

Jos räystäillä on jääpuikkoja ja jäätä, se viittaa katon lämpövuotoihin. Lämpö sulattaa katolla olevaa lunta ja kylmälle räystäälle valuessaan vesi jäähtyy ja jäätyy. Räystäälle voi kasvaa hyvinkin painava jääpato, joka kerryttää sulamisvettä taakseen.

Kun vedenpaine jään alla muodostuu tarpeeksi suureksi, vesi hakeutuu katteessa olevista raoista ja rei’istä läpi. Pahimmassa tapauksessa vesi valuu yläpohjaan tai seinän väliin aiheuttaen kosteusvaurion. Kun kevätaurinko tarpeeksi lämmittää lapetta ja jääpato lähtee liikkeelle, se voi pudotessaan saada pahaa vahinkoa aikaan rakenteisiin ja pinnoitteeseen.

Lumenpudotukseen tai sen tarpeellisuuden arviointiin on hyvä käyttää ammattilaista. Jos itse kiipeät katolle, muista huolehtia putoamissuojauksesta ja siitä, ettet katolla liikkuessasi vaurioita katetta. Käytä kunnollisia turvavaljaita, ja kiinnitä turvaköysi vain tarpeeksi kestävään kiinnityspisteeseen. Vesivekin lapetikkaat ja kattosillat ovat hyväksyttyjä turvaköyden kiinnityspisteitä.

Älä pyri poistamaan lumia katteen pintaan saakka, ettet vaurioita pinnoitetta tai kiinnityksiä. Varo varsinkin läpivientejä ja jiirejä. Poista lumi symmetrisesti lappeen molemmilta puolilta, ettei rakenne kuormitu toispuoleisesti. Ja mieti myös mitä teet pudottamasi lumelle. Suurta määrää ei kannata jättää sulamaan kotisi sokkelia vasten, se lisää perustusten kosteusrasitusta huomattavasti.

Myös rännien kunto on hyvä varmistaa ennen runsaan lumikuorman sulamista, etteivät sulamisvedet valu kotisi rakenteisiin. Jos epäilet lumiesteiden tai rännien kuntoa, pyydä kattoasiantuntijamme paikalle varmistamaan turvallinen keväänodotus.