Kalle ja Leena-Maija Pitkänen eivät kilpailuttaneet kattoremonttitarjouksia. Eikä ollut tarvettakaan, kun Vesivekillä oli niin osaava kattoasiantuntija.
– Lehti-ilmoituksen perään soitimme. Tuli vain kysyttyä, että mitä maksaa ja myyjä vakuutti loput, Leena-Maija naurahtaa heidän ostopäätöksestään.
– Ei me toki ihan heti sopimusta tehty. Haluttiin miettiä ja katsoa, että pysyykö vanhat rännit ehjinä lumitaakan pudotessa. Mutta kattoasiantuntija poikkeili taajaan ja tehtiin sitten sopimus. Eipä se katto päätöksen siirtämisestä miksikään olisi tullut.
Tampereen Vehmaisissa asuva eläkeläispariskunta muutti nykyiseen kotiinsa vuoden 1983 pääsiäispyhinä.
– Alkuperäinen katto oli sekin harjamallinen, mutta esimerkiksi aluskatteista ei vielä kolmekymmentä vuotta sitten puhuttu, Kalle muistelee.
Muovi alkoi kesiä
Ei vanhakaan katto mahdottoman pahassa hapessa ollut, mutta muovipinnoitettu pelti alkoi kesiä, eikä isännän tekemä kevyt pintamaalauskaan auttanut. Katon pinta oli jo sen verran karkea, etteivät lumet tulleet kovin äkkiä alas päivän puoleltakaan. Uriakin piti käydä lumeen itse tekemässä. Kun talven jäljet vihdoin luistivat katolta, mukana kulkeutui myös pieniä muovinpaloja. Oli kattoremontin aika.
– Ajateltiin samalla, että kotitalousvähennys on kuitenkin ihan tuntuva ja se pudottaa samalla kokonaishintaa. Jatkossa se voi olla pienempi, vaikka ei kokonaan poistuisikaan, Leena-Maija viittaa mahdollisiin tuleviin poliittisiin päätöksiin.
– Tunsin muutamia parin hengen remonttiporukoita, mutta mietin että niillä voi kestää liikaa. Kattoremontin pitää tapahtua äkkiä, kun ei noista keleistä tiedä. En halunnut mitään pressujen laittoa välillä, Kalle kertoo.
Niinpä Vesivek hoiti homman huhti-toukokuun vaihteessa, kun lumi oli valunut katolta pari viikkoa aiemmin. Peltien laittoon meni yksi päivä ja yhteensä urakka kesti muutaman työpäivän.
Sateet huuhtoivat ongelman esiin
Vanhat rännikourut laitettiin asiakkaan pyynnöstä takaisin, mutta ihan nappiin homma ei kuitenkaan mennyt, sillä remontti muutti mittoja. Ensimmäisillä vesisateilla Pitkäset huomasivat, että talon etu- ja takapuolen rännit osoittautuivat vääränpituisiksi. Lipoissa oli vahvemmat otsalaudat, joten sadevesi alkoi reunapellin kulmasta tiputtaa ohi.
Vesivekin kattoasiantuntija Ville Pasanen oli yrityksen tapojen mukaisesti saapunut tarkastuskäynnille urakan loppumisen jälkeisenä päivänä. Isäntäväki ei ollut kuitenkaan kotosalla, joten hän päätti tulla toisella kertaa uudestaan ja näin virheet jäivät huomaamatta.
– Laitoin ränniongelmasta sähköpostia ja Pasanen tuli käymään. Silloin hän kiipesi katolle katselemaan ja huomasi rännivian. Samalla loppukäynnillä hän ihmetteli, miksi lumieste oli jäänyt kesken autotallin kohdalta, Leena-Maija kertaa tapahtumia.
Siispä Vesivek hoiti asian kuntoon.
Isäntä toimi työurallaan sähköasentajana, joten hän ei ole ihan eilisen teeren poika myöskään rakennushommissa. Ei Kalle mikään toinen työnjohtaja sentään ollut, mutta hän seuraili neljän työmiehen tekemää remonttia mielenkiinnolla. Homma hoitui ripeästi, ilman turhaa seisoskelua.
– Sitten kun peltiä nostettiin jo katolle, työmiehet huikkasivat, että saa laittaa pannun tulelle, Leena-Maija myhäilee.