Runsaslumisina talvina taloyhtiöissä nousee usein huoli lumimassan vaikutuksesta katon rakenteisiin. Nykyisissä asuinkiinteistöissä kattorakenteet on laskettu kestämään lumen paino, joten sen takia lumien pudotus ei ole välttämätöntä. Sen sijaan huoli putoavan lumen ja jään aiheuttamista vahingoista varsinkin kaupunkikiinteistössä on hyvinkin aiheellinen.

Lainsäädäntö määrittää yksiselitteisesti (Maankäyttö- ja rakennuslaki 166 §, Järjestyslaki 5 §, Pelastuslaki 13 §), että kiinteistön omistaja on vastuussa siitä, että kiinteistö ympäristöineen on turvallinen sekä asukkaille, ohikulkijoille että katolla työskenteleville ammattilaisille. Usein vastuunkantajina toimivat taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä. On surullisia esimerkkejä tapauksista, joissa kyseiset tahot on tuomittu vastuuseen putoavan lumen tai jään ohikulkijalle aiheuttamista vahingoista.

Lumenpudotusta ei kuitenkaan tule antaa kenen tahansa tehtäväksi. Työn suorittajan on tunnettava katon materiaali ja rakenne, jotta pudotus voidaan tehdä kattoa ja sen varusteita rikkomatta. Lumenpudottajan täytyy ehdottomasti huomioida paitsi oma, myös alapuolella liikkuvien ohikulkijoiden turvallisuus. Jos vahinkoja sattuu, yrityksellä on oltava vastuuvakuutus. Isännöitsijän tulee kuitenkin aina viime kädessä valvoa, että työ suoritetaan sopimusta noudattaen.

Timo Skarp, Vesivekin kattoturvatuotteiden asiantuntija:
”Lumenpudotusta, eikä muitakaan huoltotöitä voi tehdä turvallisesti edes ammattilaisten toimesta, ellei katolla ole riittäviä turvavarusteita. Rakennusten käyttöturvallisuusasetus (RakMK F2) määrittää, että kaikkiin rakennuksen säännöllisesti huollettaviin osiin on järjestettävä pääsy ja työskentelymahdollisuus niin, että työntekijöiden ja sivullisten turvallisuus on otettu huomioon. Usein ymmärretään väärin, että asetus ei koske vanhempia kiinteistöjä. Mutta laki koskee yhtä lailla niin uusia kuin vanhojakin rakennuksia.”

Käytännössä asetus tarkoittaa, että savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on järjestettävä tarkoituksenmukainen, katkeamaton kulkutie. Yli kaksikerroksisen rakennuksen katolla, jonka kaltevuus on enemmän kuin 1:8, kattokulkutie rakennetaan kattosiltaa, lapetikasta, kattoporrasta, askeltasoja ja jalkatukia tarkoituksenmukaisesti käyttäen. Kaikki osat mitoitetaan ja kiinnitetään siten, että niitä voidaan käyttää henkilösuojainten kiinnitykseen. Jopa tasakatoilla turvaköysiä tulee käyttää, jos työskennellään lähempänä kuin 1,5 metrin etäisyydellä reunasta. Jos työ ei tapahdu reuna-alueella, tulee katon laita varustaa lippusiimalla.

Timo Skarp:
”Kulkusiltojen, tikkaiden ja kiinnityspisteiden kunto kannattaa tarkistaa vuosittain. Siinä vaiheessa kun lumenpudotus on ajankohtaista, kiinnityspisteiden varmistaminen on jo auttamattomasti myöhässä. Vesivekin katon kulkutiet täyttävät F2-rakentamismääräyskokoelman vaatimukset, joten niitä voidaan käyttää turvaköysien kiinnityspisteinä ”

Taloyhtiöllä on siis mittava vastuu turvallisuudesta, ja säännösviidakko voi tuntua vaikeasti hallittavalta. Vesivekin asiantuntijat auttavat mielellään. Tulemme paikan päälle kartoittamaan tilanteen, ja saatte maksutta selkeän kuvallisen raportin, jota voitte käyttää työkaluna taloyhtiön hallitukselle ja asukkaille. Ja jos puutteita ilmenee, saatte myös toimenpide-ehdotuksen ja tarjouksen remontista avaimet käteen –periaatteella.

Muistilista turvalliseen lumenpudotukseen taloyhtiölle:

• Taloyhtiö on vastuussa kiinteistön turvallisuudesta asukkaille, ohikulkijoille ja huoltotöitä tekeville.
• Kaikenikäisissä rakennuksissa on oltava turvaköysille kiinnityspisteet. Niiden kunto on hyvä tarkistaa säännöllisesti.
• Käytä lumenpudotukseen vain ammattilaisia, joilla on edellytykset suorittaa työ turvallisesti ja kattoa vaurioittamatta. Etsi sopivat kumppanit ajoissa, jo ennen akuutin lumitilanteen syntymistä.
• Isännöitsijällä on aina viime kädessä vastuu valvoa, että työ tehdään turvallisesti.
• Jos et ole varma taloyhtiön kattoturvan kunnosta, ota yhteys alan asiantuntijaan.