Vakuutusyhtiö If listasi kotitalojen yleisimmät puutteet lähes 15 000 kotivakuutusasiakkaan omakotitaloon tehdyn tarkastuksen perusteella. Tarkastuksissa selvisi, että jopa 65 prosentissa omakotitaloja ulkopuolisen kosteuden hallinta ei ole kunnossa tai vaatisi lisätutkimuksia.
Suurimmat puutteet salaojituksessa
40 prosentista suomalaistaloista uupuivat sokkelia suojaavat patolevyt. Tällöin pintavedet ja maaperän kosteus voi päästä imeytymään perustusten kautta talon alapohjarakenteisiin, jos ne sijaitsevat liian alhaalla maanpintaan nähden. Tarkastuksissa havaittiin myös väärin tehtyjä sokkelin vierustäyttöjä, huolimattomasti asennettuja syöksytorvia ja lehdistä tukkoisia rännejä. Näissä kaikissa tapauksissa vedet pääsevät kastelemaan sokkelia ja perustusta sekä ulkoseinärakenteita.
Tarkastuksissa selvisi myös, että kuudessa prosentissa taloja vesikatossa on ongelmia. Havaitut ongelmat liittyivät yleensä vesikaton kulumiseen ja rikkinäiseen tai muuten puutteelliseen aluskatteeseen.
Valesokkeli on yleinen riskirakenne
Riskirakenteeksi kutsutaan rakennetyyppiä, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Rakenne on yleensä ollut oman aikakautensa määräysten ja ohjeiden mukainen ja riskialttius on huomattu vasta jälkikäteen. Tämän seurauksena rakenteen käytöstä on myöhemmin luovuttu. Valesokkeli on esimerkki tällaisesta riskirakenteesta.
Raksystemsin Inspections & Surveys divisioonan liiketoimintajohtaja Kim Malmivaara kertoo, että 15 % yrityksen tutkimista asuntokaupan kuntotarkastuskohteista on valesokkelirakenteisia. Näistä puolet vaativat jonkinasteisia korjaus- tai jatkotoimenpiteitä.
– Valesokkelirakenteinen talo, niin kuin kaikki muutkin jonkin riskirakenteen omaavat talot, voi olla täysin terve, mikäli se on mm. rakennettu hyvälle maaperälle, salaojitus on kunnossa, pihamaan kaadot on tehty oikein ja sadevedet ohjataan pois hallitusti, huomauttaa Kim.
Kim jatkaa, että riskirakenne ja valesokkeli on sanana pelottava, mutta tärkeintä on ajoissa tutkia, onko riski toteutunut kohteessa. Kun korjaustoimiin ryhdytään ajoissa, voidaan välttyä suuremmilta remonteilta. Jos alapohjarakenteet pääsevät vaurioitumaan, korjausurakan hinta vähintään tuplaantuu.
– Jos löydämme valesokkelin aiheuttamia vaurioita rakenteista, niiden korjaaminen etenee aina tapauskohtaisesti. Yleensä suosittelemme jatkotutkimuksia sekä korjaussuunnitelman laatimista. Mutta aina tulisi lähteä vaurion aiheuttajan korjaamisesta ja poistaa ensin syy. Surullisimpia ovat tapaukset, jossa esimerkiksi kylpytiloihin on tehty kalliit pintaremontit ja vedeneristykset, mutta ulkopuolelta salaojitus ei ole ollut kunnossa. Kosteus pääsee tällöin vaurioittamaan uusia rakenteita, kertoo Kim.
Kim vinkkaakin, että aina ennen kuin lähdetään tekemään suurempia pintaremontteja, kannattaa varmistaa myös rakenteiden kunto. Valmiiksi vaurioituneen ja toimimattoman rakenteen päälle ei kannata lähteä rakentamaan uutta.
Alla kuva valesokkelirakenteesta ja Vesivekin valesokkelin salaojitusratkaisu.
Vesikaton yleisimmät ongelmat
Kimin mukaan vesikatoilta paljastuvat puutteet ovat moninaisia. Yleisimpiä ovat läpivientien epätiiviydet sekä tuuletukseen liittyvät ongelmat. Ilmanvaihtokanavista saattaa puuttua lämmöneristeet tai tuuletusputki päättyy suoraan yläpohjaan, mikä lisää kosteuskuormaa. Jos höyrynsulku on vielä epätiivis, pääsee asuintiloista yläpohjaan lisää kosteaa lämmintä ilmaa.
Tuulettumaton vino yläpohjarakenne on valesokkelin lailla määritelty yhdeksi kodin riskirakenteeksi. Vinoa yläpohjarakennetta käytetään rakentamisessa edelleen, ja se on tyypillinen rakenneratkaisu mm. 1½-kerroksisissa rakennuksissa. Käytännössä tällaisissa kohteissa yläkerran huonetiloissa on vino sisäkatto. Rakenne on altis kondensiokosteudelle, jos tuuletusrako katteen alla ei ole riittävä.
– Yksinkertaistettuna sanoisin, että jos yläpohjaan pääsee enemmän kosteutta kuin mitä sieltä poistuu, ollaan aina ongelmissa. Kehotan ihmisiä käymään useammin vinteillänsä katsomassa, miltä siellä näyttää. Ja jos ei itse pääse kiipeämään, kutsuu asiantuntijan apuun, kehottaa Kim.
Asumisen kierto on muuttunut
Kim on huolissaan siitä, että omakotiasujien tietoisuus kotiensa kunnosta ja huoltotarpeista on heikentynyt. Aikaisemmin oma koti useasti rakennettiin itse ja siinä asuttiin pitkään. Rakenteet ja niiden kunto oli tiedossa. Nyttemmin ihmiset muuttavat huomattavasti useammin, ja näppituntuma kodin kunnosta tai ymmärrys talotekniikasta voi olla heikko. Kuntotarkastuksiin turvaudutaan vasta pakon sanelemana, yleensä vasta kun asuntokaupat ovat edessä.
– Ihmisillä on kuitenkin kodeissaan suuri omaisuus kiinni. On hieman ristiriitaistakin, että esimerkiksi autoja huolletaan ja katsastetaan säännöllisesti, mutta koteja vasta kun tilanne on akuutti. Onhan se toki pelottavaa, että joku tulee arvioimaan ja tutkimaan kotiasi. Mutta tosiasiahan on, että kaikissa kodeissa on jotain parannettavaa. On vain kaikkien etu että korjauskohdat ovat ajoissa tiedossa ja niihin voidaan taloudellisesti varautua, painottaa Kim.
