Miksi kosteusongelmat ovat valitettavan yleisiä suomalaisissa taloissa?

Silloin tällöin saa otsikoista lukea kauhutarinoita talokaupoista, joissa kohde on osoittautunut homepommiksi. Tai pienen pintaremontin paljastamista lahovaurioista, jotka ovat lopulta vaatineet mittavan ja kalliin rakenteiden korjausurakan. Hyvin usein tällaisten ei-niin-mukavien-yllätysten takana on kiinteistön salaojituksessa olevat ongelmat tai salaojien puuttuminen kokonaan. Itse asiassa suurin osa perustusrakenteiden vakavista vaurioista olisi estettävissä asianmukaisella salaojituksella (Sisäilmayhdistys ry).

8 merkkiä, jotka voivat kertoa salaojaongelmista:

1. Kivijalan kalkkihärmä tai maalin lohkeilu.

Rakenteiden kivijalassa eli sokkelissa voi näkyä kosteuden aiheuttamaa kalkkihärmää. Maalin pinta saattaa olla irronnut lohkeilemalla tai kuplimalla. Ulkovuoren alaosan laudat voivat olla pehmeitä.

2. Muurahaiset sisätiloissa

Varsinkin jos muurahaiset tulevat sisään aina tietystä kohdasta ja ne ovat kiusana pidemmän aikaa vuoden mittaan, se hyvin usein viittaa rakenteissa olevaan kosteuteen. Muurahaiset eivät nimittäin viihdy kuivissa olosuhteissa, eli jos ne ovat pesiytyneet johonkin tiettyyn kohtaan kivijalassa, siinä oletettavasti on jatkuvaa kosteutta.

3. Ummehtunut sisäilma, ”kellarin” haju

Kostea, maakellarimainen tai tunkkainen haju saattaa paljastaa kosteusvaurion. Hajun aiheuttajana voi olla sädesieni, bakteeri tai home, joten hajujakin on erilaisia: haju voi olla joko tunkkainen, kellarimainen haju, joskus taas makea tai hapan. Kaikki hajut eivät ole merkkejä homeesta, mutta huonon sisäilman syy on aina hyvä selvittää.

4. Kasvusto, tummentumat ja halkeamat sokkelissa

Yllä olevat merkit viittaavat yleensä liialliseen sokkelin kosteusrasitukseen. Sokkelin halkeamat imevät itseensä kosteutta, joka pakkasella jäätyy ja aiheuttaa pakkasrapautumista. Jatkuessaan rapautuminen heikentää sokkelia ja on riski kaikille kodin kantaville rakenteille.

5. Vesilammikot ja kosteikot sokkelin vieressä

Jos vesi jää seisomaan seinustojen viereen, salaojitus ei todennäköisesti toimi tai se puuttuu kokonaan. Jos sokkelia ja alapohjarakenteita ei ole suojattu ja ne eivät pääse tuulettumaan, on edessä ongelmia ennemmin tai myöhemmin.

6. Vettä kellarissa

Varsinkin vanhojen asuinrakennuksien alun perin kylmiin kellaritiloihin remontoidut asuinhuoneet ovat usein riskialttiita. Kun sisäseinät pinnoitetaan ja eristetään, alkuperäinen rakenteen hengittävyys estyy. Tällöin kosteusongelmat tulevat esille, jos talon ulkopuolista vedeneristystä ja salaojia ei ole päivitetty ajan tasalle. Kosteus voi voi näkyä tummina kohtina sisäpinnoissa tai sokkelissa tai kerääntyä jopa lammikoina kellariin.

7. Kukkapenkki talon seinustaa vasten on riski

Kasvustot, kuten perennapenkit keräävät ja varastoivat kosteutta ja pitävät siten sokkelinkin märkänä. Kukkien kastelu luonnollisesti pahentaa tilannetta. Kivijalkaa vasten ei suositella tavallista perusmaata tai kukkamultaa. Huokoinen kapillaarisora on oikea vaihtoehto, jotta sokkeli pääsee tuulettumaan.

8. Ohjautuvatko sade- ja sulamisvedet oikein?

Keskikokoisen omakotitalon katolta voi vuodessa tulla jopa 150 000 litraa sade- ja sulamisvesiä. On erittäin tärkeää ohjata tämä vesimäärä oikein, ettei se pääsee rasittamaan kodin alapohjarakenteita. Varmista siis kotisi sadevesijärjestelmän toimivuus, eli että rännit, syöksyt ja sadevesikaivot ovat kunnossa. Myös lumiesteillä on tärkeä rooli sulamisvesien ohjauksessa. Kun lumet sulavat katolla, ne ohjautuvat oikein eivätkä kodin seinustoilla sulaessaan rasita perustuksia.

Vakuutus ei korvaa kosteusvaurioita

Salaojajärjestelmä on pääosin katseelta näkymättömissä, siksi sen merkitys on ehkä helppo unohtaa. Sitäkin suuremmalla syyllä salaojien kuntoa tulisi seurata. Jos salaojitus ei toimi, vesi saa tehdä tuhojaan pitkän aikaa, ennen kuin vaurio alkaa antaa merkkejä itsestään. Siinä vaiheessa voi edessä olla jo todella iso ja kallis remontti, puhumattakaan siitä, että kosteus on saattanut synnyttää rakenteisiin hometta ja aiheuttaa terveysongelmia. Kannattaa myös muistaa, että puutteellisen salaojituksen tai sadevesijärjestelmän aiheuttamat vauriot eivät lähtökohtaisesti kuulu kotivakuutusten piiriin, joten kustannukset jäävät aina omasta pussista maksettaviksi.

Myös salaojat vanhenevat ja kuluvat

Salaojien tehtävänä on kerätä maassa oleva haitallinen kosteus ja johtaa se hallitusti pois kotisi perustusten luota. Salaojat tulivat rakennusmääräyksiin 80-luvulla, mutta vasta 2000-luvulla alettiin ymmärtää salaojituksen todellinen merkitys kodin terveydelle. Tästä syystä vanhat salaojajärjestelmät ovat usein puutteellisesti tehty, tukkeutuneet tai teknisen käyttöikänsä päässä. Ennen 2000-lukua rakennetuissa taloissa salaojien käyttöikä on tyypillisesti noin 30-40 vuotta (Rakennustietosäätiö).

Vielä 70-luvulla oli esimerkiksi hyvin yleistä että ränneistä tulevat sadevedet johdettiin salaojiin. Tällöin alkujaan kuivatusjärjestelmäksi suunnitellusta järjestelmästä tuleekin rakennuksen perustuksia ja alapohjaa yhtenään märkänä pitävä kastelujärjestelmä. Nykymääräysten mukaan sadevedet tulee johtaa erilliseen sadevesiviemäristöön tai pintakourulla vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta.

Jos kodissasi on yllä lueteltuja oireita tai haluat varmuuden salaojituksen kunnosta, soita Vesivekin paikalliselle asiantuntijalle. Hän tulee arvioimaan tilanteen ja tekee mahdollisista ongelmakohdista kirjallisen raportin sekä korjausehdotuksen. Arviokäynti ja raportti ovat veloituksettomia.