Omakotiasujilla on varmasti vielä muistissa viime talvien poikkeukselliset lumikuormat.

Suomessa saattaa lumisena talvena katoille kertyä lähes metrin kerros lunta, mikä kevättalvella tiivistyessään voi pahimmillaan painaa 200-300 kg neliömetriä kohden. 100 neliöisen talon katolla lumen paino voi olla siis 30 000 kiloa!

Huoli katon varsinaisesta romahtamisesta on usein turha, sillä pientalojen kattorakenteet suunnitellaan rakentamismääräysten mukaisille lumikuormille varmuuskertoimia käyttäen. Uutiset romahtaneista katoista koskevat yleensä laajarunkoisia halleja tai maneeseja.

Mutta raskas lumi- ja jäämassa voivat rasittaa omakotitalon kattoa monella muulla tapaa, jos katon rakenteet eivät ole kunnossa.

Kiinnitä huomio lämpövuotoihin ja läpivienteihin

Jos räystäillä on jääpuikkoja ja jäätä, se viittaa katon lämpövuotoihin.

Asuintiloista nouseva lämpö sulattaa katolla olevaa lunta, ja kylmälle räystäälle valuessaan vesi jäähtyy ja jäätyy. Räystäälle voi kasvaa hyvinkin painava jääpato, joka kerryttää sulamisvettä taakseen. Kun veden paine jään alla muodostuu tarpeeksi suureksi, vesi hakeutuu kapillaarisesti katteessa olevista pienistäkin rei’istä tai saumoista läpi.

Riskialttiimpia kohtia ovat jiirit, antennit, savupiiput ym. läpiviennit sekä kattoikkunat ja -luukut. Samoin kiinnikkeiden kohtia kannattaa tarkkailla, vanhemmissa katteissa ruuvien tai naulojen tiivisteet ovat usein hapertuneet tai kiinnikkeet ovat pompahtaneet ylös. Pahimmassa tapauksessa vesi tihkuu yläpohjaan tai seinän väliin aiheuttaen kosteusvaurion.

On hyvä muistaa, että perustason vakuutukset eivät lähtökohtaisesti korvaa kiinteistöön syntynyttä vahinkoa, jonka on aiheuttanut katolle kertyneen lumen liikkuminen tai jään ja lumen paino.

Tuulettuvuus ja toimiva aluskate ovat kaiken a ja o

Lämpövuodot nostavat välikatolle aina myös kosteutta, ja jos välikaton tuuletus ja aluskate eivät ole kunnossa, rakenteissa voi muhia kondensiokosteutta. Se aiheuttaa usein tunkkaisen ilman, joka voi olla aistittavissa huoneilmassakin. Kondensio ei sinällään ole riski, jos tuulettuvuus on kunnossa ja välikatolla on toimiva aluskate. Tällöin kosteus haihtuu ulkoilmaan eikä valu rakenteisiin.

Kondensiosta aiheutuva kosteusriski on suurimmillaan 60-, 70- ja 80-luvuilla rakennetuissa taloissa. Vanhat kattorakenteet on rakennettu sen aikaisten rakennusmääräysten mukaan ja niissä alkaa olla jo kulumisenkin aiheuttamaa vuotoriskiä.

Käytännössä voisi kärjistää, että vanhat katot vuotavat aina, kysymys kuuluu, kuinka paljon ja onko tuulettuvuus ja aluskate riittävä johtamaan kosteus pois.

Pitääkö lunta pudottaa katolta?

Lumen luonti omakotitalon katolta on tarpeellista vain poikkeustapauksissa.

Erityisen paksuja ja epätasaisesti kinostuneita lumikertymiä kannattaa keventää, jotta rasitus jakaantuu rakenteisiin symmetrisesti. Myös räystäältä roikkuvat isot lumilipat tulee poistaa, jos ne voivat aiheuttaa vaaraa pudotessaan.

Jos ryhdyt lumenpudotukseen, muista sekä oma että mahdollisesti alhaalla liikkuvien turvallisuus! Mieti myös, mitä teet pudotetulle lumelle, sitä ei kannata jättää sulamaan sokkelia vasten. Varo myös vaurioittamasta katteen pintaa lapiolla, katolle kannattaa jättää 10-20 cm lumikerros.

Helpoin ja turvallisin tapa varustautua runsaslumisiin talviin on hankkia katolle laadukkaat lumiesteet. Oikein mitoitettuna ja asennettuina ne suojaavat kattovarusteita ja jiirejä, sekä estävät liikkuvan lumen sekä jään aiheuttamat vahingot.