Luminen maisema on kaunista katsottavaa Suomessa. Moni myös katselee tällöin huolestuneena katollensa; milloin lumenpudotukseen tulisi ryhtyä suuren lumikuorman vuoksi, vai kannattaako se laisinkaan?

Huoli omakotitalojen katon romahtamisesta on useimmiten turha.

Nykypäivänä kattorakenteet on suunniteltu rakentamismääräysten mukaisilla varmuuskertoimilla, joissa on huomioitu alueelliset keskimääräiset lumikuormat. Satunnaiset uutiset romahtaneista katoista ovat koskeneet isoja halleja ja maneeseja, joissa lumikuorma on tuonut esiin piilevät rakennevirheet.

Seuraavissa tapauksissa lumikuorman keventämiseen kannattaa ryhtyä

• Lumiesteet eivät ole kunnossa, tai muutoin on vaara, että putoava lumi aiheuttaa vahinkoa.
• Lunta on kinostunut esimerkiksi jiirien kohdalle tai toiselle lappeelle poikkeuksellisen runsaasti, mikä kuormittaa kattoa epätasaisesti.
• Lämpövuodot muodostavat räystäille jääpuikkoja ja suuren jääpadon, mikä voi aiheuttaa vuotoriskin tai pudotessaan rikkoa kattorakenteita.
• Isojen hallien ja maneesien katoilta lumi kannattaa keventää jo ennen kuin lumikuorma ylittää peruslumikuorman.

Kannattaako lumet pudottaa itse vai käyttää ammattilaista?

Jos lumenpudotukseen ryhdytään, on hyvä käyttää ammattilaista – ja itse asiassa jo arvioitaessa, että tulisiko lumet katolta pudottaa, asiantuntijan näkemystä kannattaa kysyä.

Nyrkkisääntönä on, että lumi on helpointa poistaa siinä vaiheessa, kun se ei ole vielä pakkaantunut tiiviiksi suojalumeksi. Lumen tiivistyminen suojasäällä ei sinällään lisää lumikuormaa katolla, jollei sade lisää lumen vesipitoisuutta.  

Mikäli kiipeät katolle itse, kaikkein tärkeintä on huolehtia riittävästä putoamissuojauksesta. Käytä kunnollisia turvavaljaita, ja kiinnitä turvaköysi vain tarpeeksi kestävään kiinnityspisteeseen. Kiinnityspisteen valinnassa kannattaa konsultoida ammattilaista. 

Kun ryhdyt poistamaan lunta katolta, älä pyri poistamaan lumia katteen pintaan saakka. Varsinkin tottumaton lumenkolaaja tai lapioija voi helposti tehdä vaurioita pinnoitteeseen tai kiinnityksiin. Ole huolellinen etenkin läpivientien ja jiirien läheisyydessä.

Huomioi kattomateriaali: lumenpudotus pelti-, tiili- ja huopakatolta

Pelti-, tiili- ja huopakatto ovat kukin erilaisia kohteita lumenpudotuksen kannalta.

Peltikatto on tyypillisesti se kaikkein liukkain kattotyyppi, joten putoamisvaara on huomattava. Lunta ei kannata myöskään lapioida aivan pintaa myöten, jottei katon pinnoite naarmuunnu.

Huopakatto on silti kaikkein herkin materiaali vaurioitumaan läpipuhkeamista ajatellen, joten kannattaa jättää vähintään 10 cm lumikerros sitä suojaamaan.  Lumi tulee poistaa katolta symmetrisesti lappeen molemmilta puolilta, jottei rakenne kuormitu toispuoleisesti. 

Tiilikatolla vaarana on tiilien murtuminen katolla liikuttaessa. Myös voimakas lapiolla hakkaaminen voi murtaa tiiliä, jos lunta tai jäätä on vain ohuelti välissä.

Kun tulet alas katolta, varmista että pudotettua lunta ei ole kasaantunut esimerkiksi sokkelia vasten, jossa se sulaessaan voi aiheuttaa vahinkoja. Myös rännien kunto on hyvä varmistaa ennen runsaan lumikuorman sulamista, etteivät sulamisvedet valu talon rakenteisiin.

Millaisen lumikuorman katto kestää?

Lumikuormaan vaikuttaa luonnollisesti lumen määrän lisäksi sen tiheys, eli lumikuorma lasketaan seuraavalla kaavalla: lumikuorma (kg/m2) = lumen syvyys (m) x lumen tiheys (kg/m3).

Kattorakenteiden lumikuorman kestävyydestä on määrätty eri tavalla eri osissa maata ja laskennan pohjana on käytetty tilastollista ns. peruslumikuormaa.

Yksinkertaistettuna se tarkoittaa painoa, minkä kattorakenteet on suunniteltu vähintään kestämään. Arvo vaihtelee Etelä-Suomen 180 kg/m2 per neliö Pohjois-Suomen 240 kg/m2 neliöltä. Tällä hetkellä lumen keskimääräinen tiheys on noin 200 kg/m3, aluekohtaisia eroja on toki runsaasti. Eli esimerkiksi Etelä-Suomessa lunta tulisi kertyä lähes metrin, jotta peruslumikuorma 180 täyttyisi.

Ajantasaiset lumikuormat voi tarkastaa ympäristöhallinnon nettisivuilta. 

Lumen tiivistyminen suojasäällä ei sinällään lisää lumikuormaa katolla, jollei vesisade lisää lumen vesipitoisuutta. Mutta kevättä kohden mennessä lumen tiheys kasvaa yleensä huomattavasti, ja jo reilun puolen metrin kerros tiiviiksi pakkautunutta lunta voi olla lähellä peruslumikuorman arvoa.

Lumi on helpointa poistaa siinä vaiheessa, kun se ei ole vielä pakkaantunut tiiviiksi suojalumeksi. Mikäli sääennuste lupaa suojasäätä, kannattaa paksu lumikerros poistaa ehdottomasti ennen sitä. Jos märkä lumi pääsee yhtäkkiä tulemaan alas vaikkapa liukkaalta peltikatolta, voivat vahingot olla mittavat.

Ovatko lumiesteet kunnossa?

Kiinteistönomistajan on huolehdittava, etteivät putoava lumi ja jää aiheuta omaisuus- tai henkilövahinkoja. Varsinkin taloyhtiöissä ja taajama-alueilla hallituksen ja isännöitsijän huolellisuusvastuu on korostuneessa asemassa.

Oikein mitoitetut ja asennetut lumiesteet ovat kattoturvassa ensiarvoisen tärkeät. Lumiesteiden tulisi olla asennettuna koko lappeen mitalle, ja oikein kiinnitetyt, jotta ne tarjoavat kunnollisen suojan. Jos käytössä ovat pätkälumiesteet, niitä suositellaan asennettavan kahteen riviin.

Jos lapetikkaita tai räystäälle asennettua seinätikasta ei ole suojattu lumiesteillä, ne voivat kerryttää suuret lumimassat taaksensa ja lopulta repiytyä irti putoavan lumimassan mukana, pahimmassa tapauksessa vaurioittaen laajalti katettakin. Tikkaiden kohdalta kannattaa lumimassaa täten katkaista, samoin sisäänkäyntien yllä olevat harjalipat ja kuistien valokatteet ovat usein vaaravyöhykkeessä.

Lumiesteen eteen räystäille kertyvä lumi ja jää kannattaa poistaa, jos se voi pudotessaan aiheuttaa vaaraa. Vesivekin Varma-lumieste pystytään asentamaan aivan räystään reunaan, jolloin tätä ongelmaa ei muodostu.

Kinostuvaa ja epätasaista lumikuormaa kannattaa seurata

Katon epäsymmetrisen muodon tai rakennuksen sijainnin takia lumi saattaa kinostua katolle hyvinkin epätasaisesti. Toispuoleiset lumikuormat tai epätavallisen suuret paikalliset kinokset kannattaa keventää, jotta rasitus jakautuisi katolla tasaisesti. Vaikka katon rakenteet kestäisivätkin painon, voivat paikalliset suuret kuormitukset vahingoittaa kattovarusteita tai aiheuttaa vuotoriskin. Varsinkin jiirit, kattoikkunat ja läpiviennit kinostavat usein lunta, ja ne kannattaakin suojata lumiesteillä.

Kiinnitä huomio lämpövuotoihin

Jos räystäillä on jääpuikkoja ja jäätä, se viittaa katon lämpövuotoihin. Katon paksu lumikerros toimii tehokkaana eristeenä, ja jos asuintiloista nousee lämpöä, se sulattaa katetta vasten olevaa lunta. Kylmälle räystäälle valuessaan vesi jäähtyy ja jäätyy. Räystäälle voi kasvaa hyvinkin painava jääpato, joka kerryttää sulamisvettä taakseen. Kun vedenpaine jäämassan takana muodostuu tarpeeksi suureksi, vesi hakeutuu katteessa olevista raoista ja rei’istä läpi, vaikka katossa ja asennuksessa ei sinällään mitään vikaa olisikaan. Pahimmassa tapauksessa vesi valuu yläpohjaan tai seinän väliin aiheuttaen kosteusvaurion. Kun kevätaurinko tarpeeksi lämmittää lapetta ja jääpato lähtee liikkeelle, se voi pudotessaan saada pahaa vahinkoa aikaan rakenteisiin ja pinnoitteeseen.

Myös rännien kunto on hyvä varmistaa ennen runsaan lumikuorman sulamista, etteivät sulamisvedet valu kotisi rakenteisiin.

Juhani Kukkakorpi
rakennusmestari
Vesivek-asiantuntija

Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit ry, puheenjohtaja
Valtakunnallisen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n, 2. puheenjohtaja.