Suomessa jokaisella tulisijalla varustetun kiinteistön omistajalla on nuohousvelvoite.

Pientaloasujan vastuulla on huolehtia, että säännöstön mukaiset nuohoukset on hoidettu ja nuohoojan työ voidaan toteuttaa turvallisesti. Puhdistuksen ja huollon ohella nuohooja opastaa ja raportoi paloturvallisuudesta.

Vakituiset asunnot tulee nuohota vähintään vuosittain ja vapaa-ajan asunnot vähintään kolmen vuoden välein.

Nuohousalan keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokare kuitenkin muistuttaa, että etätyöskentelyn lisääntyminen voi edellyttää nuohoustahdin tiivistämistä myös mökeillä.

– Korona-aika toi etätyön kiinteämmäksi osaksi suomalaista työkulttuuria, ja töitä tehdään entistä enemmän myös vapaa-ajan asunnoissa. Samalla myös tulisijojen käyttö on lisääntynyt, joten niitäkin olisi hyvä nuohota kerran vuodessa, Murtokare kehottaa.

Mitä kaikkea nuohouksessa tehdään?

Tulisijan ja hormin puhdistamisen sekä tuhkien poiston lisäksi nuohouskäynnillä tarkastetaan kiinteistön paloturvallisuuteen liittyvät asiat.

– Kattoturvatuotteiden on oltava siinä kunnossa, että katolle voidaan mennä turvallisesti. Meidän työohjeissammekin mainitaan, että jos nuohooja epäilee niiden turvallisuutta tai kuntoa, katolle ei pidä nousta, Murtokare kiteyttää.

– Rutiinitarkastamisen lisäksi myös vikojen ja puutteiden havainnointi sekä asukkaan informointi ovat tärkeitä. Nuohoojalla on lakisääteinen velvollisuus informoida myös pelastusviranomaisia mahdollisista palovaaraa aiheuttavista vioista ja puutteista. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös vaaraa aiheuttavia kattoturvatuotteita.

Nuohoamatta jätetyt tulisijat ja hormit ovat selkeä uhka palo- ja asumisturvallisuudelle. Ne lisäävät nokipalon riskiä eivätkä toimi energiataloudellisesti, jolloin polttoainetta kuluu normaalia enemmän. Säännöllinen nuohous ja laitteiston huolto pitävät yllä myös yleistä huoltovarmuusverkostoa.

Tulisija on usein kodin ainoa laite, joka sähköstä riippumatta toimii lämmitykseen ja ruuanlaittoon. Nuohouskäynneistä huolehtiminen vaikuttaa myös puunpoltosta aiheutuviin säästöihin ja parantaa yleistä energiataloutta, sillä nuohoojan antama opastus lisää kiinteistönomistajien tietämystä sekä puiden oikeaoppisesta poltosta että varastoinnista. Kuivaa ja puhdasta puuta on helpompi ja taloudellisempi polttaa.

Alkavat halkeamat ja muut mahdolliset paloturvallisuutta vaarantavat vauriot voivat jäädä helposti maallikkosilmältä huomaamatta. Toimimaton laitteisto sisältää myös häkään liittyviä vaaroja.

– Häkämyrkytysriski kasvaa, jos laitteistot ovat tukossa tai palamisprosessi on virheellinen, Murtokare huomauttaa.

– Yhdessä toimivan ilmanvaihdon kanssa puun oikeaoppinen polttaminen myös poistaa tehokkaasti ylimääräistä kosteutta asunnosta. Sillä on suora vaikutus asumisviihtyvyyteen. Saneerauskohteissa esimerkiksi ikkunaremonttien yhteydessä myös korvausilmajärjestelyt on tärkeä huomioida jo tulisijan oikean toiminnankin näkökulmasta.

Murtokare muistuttaa, että tarkastuksesta jää asukkaalle käteen myös nuohoustodistus.

Säännöllinen kunnossapito tärkeää

Murtokareen mukaan puutteelliset tai vialliset kattoturvatuotteet ovat kenties yleisin nuohoojien suomalaisissa kiinteistöissä havaitsema turvallisuusongelma.

– Ikävä kyllä niissä on usein puutteita tai suorastaan vaaraa aiheuttavia vikoja. Korkealla työskenneltäessä turvallisuus on ensisijaisen tärkeää, hän toteaa.

– Toinen yleinen ongelma on se, että nuohous tilataan vasta, kun ongelmia ilmenee. Proaktiivisella ja säännöllisellä kunnossapidolla voidaan kuitenkin tehokkaasti pitää hommat kunnossa ja ehkäistä vaaroja.

Tulisija ja piippu muodostavat laiteparin. Piipun on kestettävä tulisijan palokaasujen lämpötilarasitukset. Moni ei näitä osaa huomioida, ja tulisijaan hankitaan vääränlainen piippu. Laitteiston suunnittelu, hankinta tai asennuskin toteutetaan Murtokareen mukaan liian usein itse, puutteellisin tiedoin.

– Siinäkin tulisi aina konsultoida ammattilaista. On huomioitava myös suojaetäisyydet ja kiinteistön rakenteet. Paloturvallisuus on kokonaisuus, joka ulottuu aina suunnittelupöydältä hankintaan ja asennukseen asti. Tämä koskee myös kattoturvatuotteita. Niidenkin asennuksessa ja hankinnassa kannattaa käyttää asiantuntija-apua, jotta katoille saadaan oikeanlaiset tuotteet oikein mitoitettuna ja kiinnitettynä, Murtokare muistuttaa.

– Usein kodeissa ilmenee myös laitekohtaisia puutteita. Huoltoluukkuja puuttuu tai ne on hankalasti sijoitettu. Yleisestikin laitteiston sijoittelu asennusvaiheessa on toisinaan huolimatonta. Käytettävyys ja suojaetäisyydet vaikuttavat suoraan paloturvallisuuteen.

Omakotiasukas voi vaikuttaa laitteiden toimintavarmuuteen sekä paloturvallisuuteen. Laitteistoa voi huoltaa lakisääteisten nuohousten välillä omien kykyjen ja osaamisen sekä laitevalmistajan käyttö- ja huolto-ohjeiden puitteissa.

– Asukkaan perustehtäviin kuuluu säännöllinen tuhkanpoisto ennen tulisijan käyttöä sekä tuhkien sijoittaminen kannelliseen metalliastiaan ja paloturvalliseen paikkaan. Kuumat kekäleet voivat hehkua vielä päivien ajan. On myös hyvä muistaa, että roskat eivät kuulu tulisijaan. Tärkeintä on huolehtia, että nuohottavalle kohteelle päästään turvallisesti ja helposti. Myös kiinteistössä asustavista lemmikeistä on hyvä ilmoittaa etukäteen. Nuohoojalta kannattaa ja pitää aina kysyä neuvoa, jos joku paloturvallisuusasia arveluttaa, Murtokare listaa.

Kiinteistönomistajan ensisijainen tehtävä on kuitenkin huolehtia nuohouksen varaamisesta hyvissä ajoin. Sitä ei voi korvata omatoimisesti, sillä se sisältää laitteiston puhdistuksen lisäksi paloturvallisuuden tarkkailun ja raportoinnin.

Monialaista yhteistyötä

Koska kattoturvatuotteiden kunto vaikuttaa merkittävästi nuohoustyön tehokkuuteen ja turvallisuuteen, on Nuohousalan Keskusliitto tehnyt kehitys- ja koulutusyhteistyötä myös Vesivekin kanssa.

– Panostamme merkittävästi alamme työturvallisuuden kehittämiseen. Eritoten korkealla työskentelyyn liittyvät tekijät ovat tärkeitä, ja niissä olemme hyödyntäneet kattoalankin asiantuntijoiden tietämystä, Murtokare kertoo.

Liitto on tehnyt Vesivekin kanssa yhteistyötä esimerkiksi täydennyskoulutustilaisuuksissa, joita on järjestetty alueellisesti nuohousalan ammattilaisille. Murtokare on tyytyväinen siihen, että kattojen turvallisuutta edistetään yhdessä.

– Me olemme saaneet paljon keskustelu- ja kehittämisapua useilta kärkiosaajilta. On ollut ilo huomata, että kattojen turvallisuus kiinnostaa myös meidän alamme ulkopuolella.