Kaikki katot, materiaalista riippumatta, vaativat säännöllistä tarkistamista ja huoltamista. Suositeltavat ajankohdat ovat keväällä, jotta lumen ja jään mahdollisesti aiheuttamat vauriot havaitaan välittömästi, sekä syyssateiden jälkeen ennen lumen tuloa.
Säännölliset huoltotoimenpiteet pidentävät katon ikää ja varmistavat, että katto toimii oikein. Kun pienet viat korjataan ajoissa, vältytään monelta vakavammalta kosteusvauriolta.
On hyvä myös muistaa, että vakuutukset eivät korvaa huollon laiminlyönnistä johtuvia vahinkoja. Myöskään katteiden materiaalitakuut eivät päde, jos valmistajan huolto-ohjeita ei ole noudatettu.
Muista myös turvavarusteet ja huolellisuus katolla liikkuessasi! Jos katolla näkyy vakavampia vaurioita, kannattaa aina pyytää ammattilaisen arvio katon kunnosta.
Tarkista katollasi ainakin nämä kohdat
Riippumatta katetyypistä kiinnitä katollasi huomio erityisesti seuraavin seikkoihin:
- Poista katolta roskat ja puhdista katto epäpuhtauksista
- Puhdista jiirit ja rännit, varmista veden esteetön poistuminen katolta
- Tarkista läpivientien tiiviys
- Vaihda löysät tai muuten virheelliset kiinnikkeet uusiin
- Korjaa ja paikkaa naarmut ja ym. katteen pintavauriot
- Välikatolla tarkista tuulettuvuus sekä aluskatteen kunto, näkyykö mahdollisia vuotokohtia
Vaihda rikkoutuneet tiilet
Tiilikatoissa on 90-luvun jälkeen tapahtunut huomattavaa kehitystä, mikä on tehnyt niistä helppohoitoisempia. Varsinkin pinnoitteet ovat kehittyneet teknisesti, lisäksi pinnoitekerroksen paksuus on aivan eri luokkaa kuin vanhoissa tiilissä. Nykytiilet täyttävät EN 490- ja 491-standardien mukaiset lujuus-, vesitiiviys-, pakkasenkestävyys, mittatarkkuus- ja rakennevaatimukset. Esimerkiksi Ormax Protector+ -tiilellä on 30 vuoden takuu.
Mitä vanhempi tiilikatto, sen tarkemmin katteen ja alusrakenteiden kuntoa tulee tarkkailla. Mikäli katolta löytyy haljenneita tai muutoin vaurioituneita tiiliä, ne tulee välittömästi vaihtaa. Erityisen tarkasti kannattaa tarkistaa sisäjiirit, hoitosiltojen sekä mahdollisten tikasaskelimien ja lumiesteiden alapuoliset tiilet. Mikäli tiilet toistuvasti rikkoutuvat tietyssä kohtaa, silloin on luultavimmin kyse virheellisestä asennuksesta tai tuotteista, jotka kannattaa korjata asianmukaiseksi.
Tiilikaton puhdistus
Kattotiilissä on tehtaalta tullessa valmiina pinnoite, joka suojaa tiiltä lialta ja kosteudelta. Ajan saatossa pinnoite kuitenkin kuluu ja paljas tiili tulee esiin. Suojaamattomaan materiaaliin alkaa herkästi kasvaa sammal, joka sitoo itseensä vettä paljon enemmän ja huomattavasti pidempään kuin pelkkä tiili.
Suomen oloissa on tyypillistä, että lämpötilan sahatessa nollan molemmin puolin tiilessä oleva vesi laajenee ja supistuu. Tämä aiheuttaa pakkasrapautumista eli käytännössä pieniä halkeamia tiilessä. Vähitellen tiili alkaa murentua.
Sammal-vapaa tiilikatto voidaan saavuttaa käyttämällä sammaleenpoistoainetta. Tällöinkin katto tulee ensin harjata puhtaaksi ja sitten vasta levittää esimerkiksi matalapaineruiskulla tasaisesti koko katolle. Katon on oltava kuiva levityksen aikana ja mielellään useita tunteja sen jälkeen. Sammaleenpoistoainetta ei huuhdella pois, vaan se jätetään vaikuttamaan tiilikatolle.
Jos peset, varmista ensin aluskate!
Mikäli katto on likainen ja suunnittelet sen pesua, muista ehdottomasti ensin tarkistaa, että aluskate on kunnossa, jotta pesu ei aiheuta kosteusvaaraa rakenteille. Puhtaampi katto ei paljoa lämmitä, jos pesun seurauksena välikatolla lainehtii lammikot. Aluskatteen tulee olla täysin ehjä, ja materiaaliltaan vedenkestävä, vanhoissa rakenteissa voi olla tiilen alla esimerkiksi haperoitunutta tervapaperia tai pahvia. Varmista myös läpivientien tiiviys ja että aluskate ulottuu tarpeeksi pitkälle räystään yli.
Kevyen lian irrotukseen käytä vettä ja esimerkiksi katuharjaa. Sammaleen irrottamiseen tarvitaan yleensä järeämmät otteet, eli painepesuri ja kova harja. Puhdistusta voi tehostaa valmistajan ohjeistuksen mukaisilla pesuaineilla ja sammaleenestoaineilla. Jos kyseessä on tiilivuorattu rakennus, muista suojata seinät roiskuvalta likavedeltä! Varsinkin vaalea tiilivuoraus imee itseensä lian, ja seinien puhdistus jälkikäteen voi olla toivoton urakka.
Kannattaako tiilikaton pinnoittaminen?
Pinnoitteet kestävät noin 15-20 vuotta, riippuen katon sijainnista, olosuhteista sekä huoltotoimenpiteistä. Kun pinnoite kuluu, tiilen pinta muuttuu haaleaksi ja huokoiseksi. Tällöin tiili alkaa kerätä orgaanista kasvustoa ja sammalta, jonka juuristo haurastuttaa tiiltä pureutuessaan sen huokosiin. Tällöin tiileen myös kertyy kosteutta ja pakkanen pääsee rapauttamaan tiiltä. Pohjoispuolen varjoiset alueet ovat alttiimpia sammaleelle ym. kasvustolle kuin eteläpuolen paahteiset, aurinkoiset lappeet.
Tiilikaton pinnoitusta voi harkita, jos aluskate ja välikaton muut rakenteet ovat hyvässä kunnossa. Pinnoittaminen on vaativa ja tarkkuutta vaativa urakka. Jotta uuden pinnan alle ei jää sammaleen juuristoa ja muuta likaa, katto täytyy ensin pestä perusteellisesti ja käsitellä sammaleenestoaineella. Tämän jälkeen katteen täytyy ehtiä kuivua täysin kuivaksi ennen uuden pinnoitteen levittämistä. Jotta pinnoitteesta tulisi kestävä, pinnoitusainetta tulee käyttää riittävästi; mitä huokoisempi tiili, sitä enemmän se imee pinnoitetta. Liian ohut pinnoitekerros jättää katteen laikukkaaksi.
Muista pinnoittamisen yhteydessä huolehtia tuulettuvuuden riittävyydestä; pinnoite vähentää katteen hengittävyyttä, joten riittävä ilmanvaihto kannattaa varmistaa esimerkiksi lisäämällä harjalle tuuletusventtiilit.
Kannattaa kysyä ammattilaisen apua, ja tapauskohtaisesti harkita onko kustannustehokkaampaa vaihtaa koko katto vai uusia pinnoite.
