Edes asianmukaisesti tehty salaojitus ei ole ikuinen. Säännöllisillä huoltotoimenpiteillä salaojajärjestelmälle saadaan lisäaikaa, mutta 70−80-luvuilla tehtyjen omakotitalojen salaojitukset alkavat väistämättä olla jo elinkaarensa päässä.

Vuonna 1999 voimaan tulleiden rakennusmääräysten mukaiset muoviputket kestävät huollettuina noin 50 vuotta. Tätä ennen tehdyt salaojat vanhenevat keskimäärin 30−40 vuodessa. Jos tarkastuskaivoja ei ole, salaojajärjestelmää ei voi huoltaa, mikä lyhentää käyttöikää.

Salaojia tulee huoltaa, kuten muitakin kodin rakenteita

Vaikka useimmiten puutteita on ennen 2000-lukua rakennettujen talojen salaojissa, säännöllisiä huoltotoimenpiteitä ei saisi laiminlyödä uusissakaan taloissa. Ongelmia voi syntyä, mikäli esimerkiksi puiden juuret ja hiekka ovat tukkineet putket.

Lisäksi on tärkeää huolehtia sade- ja sulamisvesien ohjautumisesta pois talon vierustalta. Lähellä rakennusta oleva kasvillisuus tuo myös kosteutta talon rakenteisiin ja estää perustusten ja seinien kuivumisen.

Salaojaverkoston suositeltavat tarkistukset ja huollot (Sisäilmayhdistys ry):

• Salaojaverkoston tarkastus tarkastuskaivoista vuoden välein, padotusventtiilien toiminnan tarkastus.
• Salaojaverkoston puhdistus 10 vuoden välein, salaojat huuhdellaan ja kuvataan.
• Salaojavesien pumppaamojen huolto 5 vuoden välein, tarkastus vuosittain.
• Salaojavesien pumppaamoissa tulee olla hälytys.
• Samoin sadevesijärjestelmä tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti. Kourut sekä rännikaivot on hyvä puhdistaa pari kertaa vuodessa lehdistä ja roskista.

Valesokkeli on riskirakenne

Vaikka rakentamis- ja korjaustöissä on noudatettava hyvää rakentamistapaa, kannattaa huomioida, että hyvä rakentamistapa on omaan aikaansa liittyvä käsite. Se, mitä vuosikymmeniä sitten on pidetty hyvän rakentamistavan mukaisena ratkaisuna, ei välttämättä ole sitä enää nykypäivänä.

Erityistä huomiota talon salaojiin kannattaa kiinnittää, mikäli rakennuspaikka on kostea tai talossa on niin sanottu riskirakenne, kuten 70−80-luvuilla yleinen valesokkeli.

Valesokkelirakenteen riskialttius johtuu siitä, että talon runko on suoraan kosketuksissa maanpintaan, mikä altistaa talon rungon kosteusvaurioille ja edistää kosteuden nousua ylös seinärakenteisiin. Asianmukaisella salaojituksella ja sokkelin ulkopuolisella vedeneristyksellä näitäkin riskejä voidaan pienentää.

Tee pikatesti salaojien kunnosta

Esiintyykö rakennuksen kivijalassa härmää? Onko kivijalka rapautunut? Eikö rakennuksen päänurkilla ole tarkastuskaivoja?