- Tuulettuva kattorakenne jättää riittävästi tilaa ilmankierrolle katemateriaalin (esim. peltikatto) ja eristeiden välissä.
- Kosteus löytää tiensä yläpohjaan eli vintille aina jossain määrin, joko vetenä, höyrynä, lumena tai jäänä.
- Tuloilma nousee räystäällä olevista aukoista sekä poistuu katon harjalta ja kuivattaa samalla mahdollisen kosteuden rakenteista ulkoilmaan.
- Kattorakenteen vaatima tuuletusratkaisu riippuu mm. katon mitoista, kaltevuudesta ja yläpohjan tyypistä.
Huono tuulettuvuus vaurioittaa kattorakennetta
Terve kattorakenne vaatii riittävää ilmankiertoa. Tuuletuksen lisäksi yläpohjarakenteeseen kuuluu kantava rakenne, ilmansulku ja/tai höyrynsulku, lämmöneristys sekä aluskate.
Jos yläpohja ei tuuletu riittävästi, katteen mahdolliset pienet vuodot sekä kondensiokosteus jäävät muhimaan vintille. Jossain vaiheessa kosteus alkaa vaurioittamaan rakenteita ja aiheuttaa homehtumista, lahoamista, lämmöneristyskyvyn alenemista ja jopa kosteuden tippumista sisätiloihin.
Ensimmäisiä ohjeistuksia vesikaton tuuletuksen toteutukseen annettiin 70-luvun alussa, mutta vasta 1980-luvulla vesikatteen alapuoliseen tuulettumiseen alettiin kiinnittää enemmän huomiota.
Kaksinkertaisesti tuulettuva kattorakenne
Nykyään kattorakenteissa käytetään yleisesti kaksinkertaista tuuletusta eli tuplatuuletusrakennetta yhdistettynä hengittävään aluskatteeseen.
Siinä ilma pääsee kiertämään sekä eristeiden ja aluskatteen välissä että aluskatteen ja vesikatteen välissä.
Aluskatteen päällä olevan tuuletusriman paksuus riippuu katemateriaalista ja katon rakenteesta, mutta sen tulee olla vähintään 22 mm. Aluskatteen alla olevalle tuuletusvälille annetaan seuraavat ohjeelliset mitat (Toimivat katot 2019, Kattoliitto ry:n julkaisu):
Kattokaltevuus ja min. tuuletusväli
1:40 tai loivempi 300 mm
1:40–1:10 200 mm
1:10 tai jyrkempi 100 mm
Mitat ovat suuntaa-antavia, vaadittavaan tuuletusväliin vaikuttaa esimerkiksi lappeen pituus ja katon kokonaisrakenne. Tuuletusvälin suurentaminen ei aina paranna rakenteen tuulettuvuutta, vaan sen täytyy mitoittaa sopivaksi mm. tulo- ja poistoilma-aukkojen kokoon nähden. Siksi ammattitaitoisella suunnittelulla ja toteutuksella on iso merkitys toimivan tuulettuvuuden rakentamiseksi.
Tuuletusratkaisussa huomioitava katon rakenne
Alaräystäillä tulee olla riittävät tuuletusaukot tuloilmalle ja poistoilma-aukot sijoitetaan mahdollisimman ylös rakenteeseen, jolloin tuuletus tapahtuu painovoimaisesti.
Mikäli katon harjan pituus on yli 15 metriä, eivät rakennuksen päätykolmioihin asennetut tuuletusaukot yleensä riitä ja ilmankierto tulee varmistaa alipainetuulettimilla tai harjatuuletuksella.
Samoin lisätuuletusta tarvitaan, jos tuuletusmatka alaräystäältä harjalle on suurempi kuin 10 metriä tai tuuletustiessä on ilmavirtausta haittaavia esteitä. Kattoon ei saa jäädä tuulettumattomia alueita.
Avoin vai rakennettu yläpohja?
Kattorakenteen tuuletusratkaisuun vaikuttaa olennaisesti se, onko yläpohja avoin vai huonetilaksi rakennettu tila.
Rakennetussa yläpohjassa lämpöeristeet kulkevat lappeen suuntaisesti ja tuuletustila pienenee huomattavasti.
Jos yläpohja ei ole avoin, riittävä tuulettuvuus tulee aina varmistaa alipainetuulettimilla. Tällaisissa kohteissa Vesivek käyttää tuplatuuletusrakenteen sijaan joko kolmois- tai neloispystyrakennetta, jotta saavutetaan tarvittava ilmankierto. Lisäksi Vesivek-kattoihin rakennetaan aina harjatuuletus sekä tarvittaessa varmistetaan ilmankierto alipainetuulettimilla.
Varsinkin vanhan rintamamiestalon yläpohja vaatii erityisratkaisuja tuuletuksen varmistamiseksi, jos kylmä vintti on myöhemmin rakennettu asuintiloiksi.
Samoin lisättäessä yläpohjaan lisälämmöneristystä tulee varoa, ettei tuloilma-aukkoja tukita ja ilmankiertoa estetä.
Rintamamiestalon kattorakenne
Rintamamiestalojen vintit ovat alun perin olleet kylmiä tiloja.
Ongelmia syntyi, kun niitä remontoitiin asuintiloiksi väärillä materiaali- ja rakenneratkaisuilla. Yläpohjaan jälkikäteen lisätty eriste tukkii usein katon tuuletusvälin, jolloin ilma ei pääse kiertämään ja kosteus tiivistyy rakenteisiin. Puutteelliset höyrynsulut lisäävät tätä kosteuden muodostumista.
Vino, tuulettumaton yläpohja löytyy useista rintamamiestaloista, ja se on luokiteltu riskirakenteeksi vuonna 2007.
Vinon ja huonosti tuulettuvan yläpohjan riskinä on yläpohjarakenteen laho- tai mikrobivaurioituminen liiallisen kosteuden seurauksena. Kosteusvaurio on voinut aiheutua joko vesikatteen vuotojen seurauksena tai huoneilman kosteuden tiivistyessä kylmiin yläpohjan rakenteisiin.
Siihen, onko riskirakenne aiheuttanut katolle vaurioita, vaikuttaa myös vinon katon osuus sisätiloissa. Mitä pidempi sisäkaton vino lape on, sitä suurempi riski on. Samaten katon jyrkkyys vaikuttaa katon luontaiseen tuulettuvuuteen. Mitä jyrkempi katto, sitä suurempi on painovoimainen ilmankierto tuuletusväleissä.
Vesivek käyttää rintamamiestaloissa kolmois- tai jopa neloispystyrakennetta, joilla varmistetaan riittävä ilmankierto uuden vesikatteen alla.
Höyrysulun ja aluskatteen merkitys
Hyvin tuulettuvissa rakenteissakin tulee huolehtia ilma-/höyrysulun tiiviydestä sekä aluskatteen kunnosta.
Höyrynsulun tarkoitus on estää huonetiloissa olevan kostean ja lämpimän ilman pääsy katon rakenteisiin. Rakenteisiin päästyään ilma jäähtyy, ja kosteus tiivistyy kylmille pinnoille.
Ilmavuodot synnyttävät yläpohjaan paikallisia kosteuskertymiä sekä heikentävät lämmöneristyskykyä. Varsinkin läpiviennit tulee tiivistää huolella, pienenkin reiän tai epätiiveyskohdan läpi kulkeutuu huomattava määrä kosteutta ja lämmintä ilmaa.
Laadukas ja oikein asennettu aluskate kerää sekä ylhäältä mahdollisesti tulevat vuodot ja alhaalta nousevan kosteuden ja ohjaa sen hallitusti ulkoilmaan.
Vesivekin käyttämä Divoroll Pro™-aluskate on ainoa hengittävä aluskate, jolla 30 vuoden takuu. Sillä on erinomainen mekaaninen lujuus ja se on tavanomaista aluskatetta painavampi ja paksumpi. Siksi se sitoo enemmän vettä itseensä ja luovuttaa sen kuivalla ilmalla pois.
Jos et ole varma kattorakenteen tuulettuvuudesta tai näet vintillä jälkiä kosteudesta, ota yhteys paikalliseen Vesivek-asiantuntijaan.
