Katon kestävyyteen vaikuttavat monet tekijät. Yksi keskeinen tekijä on luonnollisesti ilmasto: ennusteiden mukaan kokonaissademäärä kasvaa lähivuosikymmenten aikana Suomessa 10–20 prosenttia ja 2020- ja 2030-lukujen kesäsateiden ennustetaan tulevan enenevässä määrin rankkoina kuuroina.

Muita ilmastollisia tekijöitä ovat lumi, tuuli, lämpö- ja UV-säteily sekä lämpötilanvaihtelut.

Erityisen haastavia ovat lämpötilat, jotka heiluvat nollan molemmin puolin. Sahaavissa keleissä kosteus saattaa pesiytyä esimerkiksi katteen saumoihin tai ruuvien tiivisteisiin. Jäätyessään kosteus laajenee ja ”pumppaa” ruuveja sekä saumoja ylöspäin. Näin vuotoriski kasvaa olennaisesti. 

Myös kemialliset ja biologiset tekijät rasittavat kattoa. Kemiallisia tekijöitä ovat mm. ilman kosteus ja sen sisältämät epäpuhtaudet; biologisia tekijöitä ovat esimerkiksi katolle pesiytyneet kasvit ja mikrobit.

Vaurioituuko katto lumen poistamisesta?

Katto on voinut vaurioitua myös katolla suoritetuista käynneistä (esim. huolimaton lumen kolaus huopakatolla), jolloin puhutaan mekaanisesta rasituksesta. Rakenteellinen rasitus taas sisältää katon materiaalien lämmöstä aiheutuvan ei-toivotun liikkumisen. 

Mitä huonommassa ja huokoisemmassa kunnossa katon pinnoite on, sitä enemmän kosteus ja pakkanen pääsevät vaurioittamaan katetta. Tiili ja mineriitti pakkasrapautuvat, huopa haperoituu ja pelti ruostuu. 

Kattomateriaali vaikuttaa vesikatteen tekniseen käyttöikään

Rakennustietosäätiö RTS:n ja LVI-Keskusliiton ohjetiedosto KH 90-00403/LVI 01-10424 antaa viitteellisiä aika-arvioita eri vesikatetyyppien kestävyydestä eri olosuhteissa. Kysymyksessä on ns. keskimääräinen tekninen käyttöikä.

Rasittavissa sääolosuhteissa kestävyys on eniten koetuksella kumibitumikermikatteella (20-30 vuotta), riippuen siitä onko bitumikerroksia yksi, kaksi vai kolme. Vastaavasti kuitusementtikatteen kesto on 25 vuotta ja profiilipeltikatteen 30 vuotta. Paras kestävyys on betonitiilellä sekä rivipeltikatteilla (sinkitty ja maalattu): 40 vuotta. Vähäisesti rasittavissa olosuhteissa tekninen käyttöikä kasvaa 10-40 vuodella käytetystä katemateriaalista riippuen. Ensimmäisten asbestivapaiden kuitusementtikattojen tekninen käyttöikä on 10-15 vuotta.

Mikä on aluskatteen merkitys?

Vesikatteen alla on aluskate, joka on tarkoitettu katon yläpohjan rakenteiden suojaamiseen veden ja kosteuden aiheuttamilta vaurioilta. Aluskatteita on erilaisia ja niiden ominaisuudet ja asennustavat poikkeavat toisistaan jonkin verran. 

Vanhemmissa taloissa aluskate on saattanut olla muovia, joka kutistuu ja antaa periksi ajan kuluessa. Näissä vanhoissa muovisissa aluskatteissa ei ollut asianmukaista mekaanisen lujuuden antavaa vahvikekerrosta. Nämä aluskatteet eivät myöskään pystyneet sitomaan vettä itseensä nykyisten modernien aluskatteiden tapaan. 

Myös pahvisissa aluskatteissa, joita esiintyy tyypillisesti 1980- ja 90-luvun taloissa, on esiintynyt kestävyysongelmia. Ongelmissa yhdistyy usein kaksi asiaa: heikohko materiaali ja taitamaton asennus. Ajan kanssa tämä yhdistelmä voi aiheuttaa kosteusvaurion tai muuta haittaa kiinteistölle.

Voiko vaihtaa vain pelkän aluskatteen?

Aluskatteen vaihtaminen voi – noin periaatteen tasolla – olla houkutteleva idea. Käytännössä aluskatetta ei kuitenkaan voi vaihtaa esimerkiksi alakautta. Aluskatetta ei siis voi vaihtaa omana, erillisenä toimenpiteenään, vaan se vaihdetaan osana normaalia kattoremonttia. Aluskatteen materiaalikustannus on erittäin pieni osa kattoremontin kokonaisbudjettia.  

Katto on aina kokonaisuus, joka on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Vesi- ja aluskatteen on oltava kunnossa, samaten katon muiden rakenteiden ja sadevesijärjestelmien. Erityistä huolellisuutta tulee noudattaa läpivientien kanssa.

Vesivek käyttää kattoremonttien läpivienneissä KINGI®-kateruuvia, jonka vuotamattomuustakuu on peräti 30 vuotta. Poikkiruostumattomuustakuu on 50 vuotta eli kyseessä on markkinoiden ainoa kateruuvi, joka kestää yhtä kauan kuin parhaat teräskatteetkin.

Millainen on peltikatteen kestävyys?

Esimerkiksi peltikatteen kestävyyteen vaikuttaa huomattavasti sen pinnoitteen laatu.

Vesivekin teräskatteissa on SSAB:n MattaNova -pinnoite. Siinä on teräslevyn molemminpuolinen sinkkikerros sekä pintakerroksessa äärimmäisen kovia partikkeleita, jotka varmistavat pinnoitteen pysymisen ehjänä ja yhtenäisenä. 

Vanhemmissa peltikatteissa yleinen vuotokohta on katteen kiinnityskohdat, kun ruuvit tai naulat ovat vuosien saatossa nousseet ylös eikä haperoitunut ja kovettunut tiiviste pidä enää vettä. Katon kuntoa tarkastettaessa tulee ylöspompahtaneet kateruuvit ruuvata alas, ja tarvittaessa vaihtaa uusiin. 

Jos vanhat kiinnikkeet ovat jo ehtineet aiheuttaa vuotoja välikaton rakenteisiin, alkaa koko katon uusiminen olla järkevin valinta. Kaikkein vanhimmat katot on tyypillisesti kiinnitetty nauloilla ja myös ne pyrkivät nousemaan ylös; lisäksi naulojen kannan alla olevat pienet tiivisterenkaat ovat pääsääntöisesti hapertuneet ja irronneet.

Milloin katto kannattaa uusia?

Katon kuntoa kannattaa seurata ja tarkastaa se säännöllisesti keväisin ja syksyisin. Vastuullinen omistaja kiipeää tuolloin myös vintille, sillä mahdolliset vuotokohdat ja tuulettuvuuden ongelmat ovat havaittavissa parhaiten sieltä käsin. Myös rännien säännöllisestä tarkastamisesta ja puhdistamisesta tulee huolehtia. 

Jos merkkejä vuodoista tai puutteista löytyy – tai katon ikä jo huolettaa – kannattaa ottaa yhteys kattoasiantuntijaan.