Tampereen yliopistossa tehdyn väitöskirjan mukaan (Toni Pakkala, 2020) Suomen rakennuskanta joutuu koville ilmastonmuutoksen myötä.
Tutkimuksessa esitetään miten rakennusten kosteusrasitustaso tulee nousemaan esimerkiksi viistosateiden sekä lämpimien talvien runsaiden vesisateiden myötä. Myös ilman kosteustaso kasvaa, mikä puolestaan hidastaa kuivumista.
Ongelmia tuottavat myös hulevedet, eli sade- ja sulamisvedet. Rajut sateet nostavat hulevesien määrän tasolle, joita puutteelliset salaojitukset ja sadevesijärjestelmät eivät välttämättä pysty ohjaamaan pois rakennusten vierustoilta.
Sademäärät kasvavat ympäri vuoden, mutta suurinta kasvu on talvikuukausina, jolloin lämpenemisen vuoksi sade tulee yhä useammin vetenä tai räntänä lumen sijaan. Loppusyksystä ja talvella kuivuminen on hitaampaa, koska ulkoilman suhteellinen kosteus pysyy korkeana.
Myös pilvisyys lisääntyy, jolloin auringonvalo ja sen kosteutta haihduttava vaikutus ovat muutenkin vähäisimmillään Suomessa.
Nämä kaikki tekijät lisäävät homeen kasvua ja kosteuden tiivistymistä varsinkin rakenteiden ulko-osissa ja joissakin tapauksissa myös muualla rakenteessa. Otollisin ympäristö homeen muodostumiselle syntyy, kun ilmankosteus on yli 85% ja lämpötila alle 10 astetta.
Talvisin nollan paikkeilla edestakaisin sahaavat lämpötilat laittavat myös kotien perustukset koville. Kun sokkelin pinta vuoron perään kastuu ja jäätyy, se aiheuttaa pakkasrapauttamista. Siksi myös asianmukaisen salaojituksen merkitys korostuu tulevaisuudessa.
Miten suhtautua talon omistajana?
Suomessa on tilastokeskuksen arvion mukaan yli puoli miljoonaa omakotitaloa, joissa on vanhentuneet tai puutteelliset salaojitukset.
Vanhojen rakennusmääräysten mukaiset salaojat kestävät keskimäärin 30-40 vuotta ja koskevat varsinkin ennen 90-lukua rakennettuja taloja. Tämä vuoksi suosittelemmekin selvittämään oman talosi salaojituksien kunnon esimerkiksi hyödyntämällä maksuttoman kuntotarkastuksen, jolloin saat kattavan kirjallisen kuntoraportin kivijalan- ja pihan tämänhetkisestä kunnosta.
