80-luvun pientalojen kosteudenhallinnan riskialttiit rakenteet

kattoremontti

1980-luvulla talopakettien suosio kasvo. Yksikerroksiset talot olivat edelleen suosiossa, mutta myös kaksikerroksiset yleistyivät. Kattomuodoissa suosittiin perinteistä jyrkkää harjakattoa sekä aumakattoa. Kattojen muuttuessa jyrkemmiksi tiilikattoja alettiin asentaa enenevässä määrin. Vuosikymmenen lopulla asbestia sisältävien katteiden asentaminen loppui ja käyttöön tulivat pinnoitetut peltikatteet.

Tasakatoissa havaittujen ongelmien takia yläpohjan tuuletukseen alettiin kiinnittää enemmän huomiota. Peltikatteiden alla ei välttämättä käytetty aluskatetta. Tiilikaton alla käytettiin pahvisia aluskatetta, jonka vedenpitävyys oli heikko.

Perustuksia alettiin routasuojata rakennettaessa routivalle maalle. Perustusten ympärille tuli ohjeiden mukaan tehdä vettä läpäisevä sorakerros, mutta soran sijaan käytettiin usein hiekkaa. Sokkelin ulkopinnan kosteuseristäminen patolevyllä tai muovikalvolla yleistyi.

Kellarin maanvastaiset seinät lämmöneristettiin yleensä sisäpuolelta, mikä on riskirakenne. Alapohjarakenne oli yleensä maanvarainen ja sen alla käytettiin soran sijasta usein hiekkaa. Edelleen käytettiin myös kaksoisbetonilaattaa (EPS-eriste) sekä yläpuolelta villalla lämmöneristettyä betonilaattaa (riskirakenne). Valesokkelin käyttö väheni vuosikymmenen kuluessa.

Tavallisimpia 80-luvun pientalon ongelmakohtia ovat:

Salaojitus:

  • Valesokkelia käytetty edelleen jonkin verran.
  • Sadevedet ja salaojavedet yhdistyvät samaan putkistoon, mikä lisää sokkelin kosteusrasitusta.
  • Sadevedet tuovat putkistoon mukanaan lehtiä ja roskia, mitkä tukkivat putket.
  • Tarkastuskaivoissa ei ole pohjaa, jolloin putkistoon pääsee likaa.
  • Täyttömaana usein hiekka.
  • Sadevesien ohjaus usein puutteellinen.
  • Sokkelin kosteuseristyksenä on käytetty vettyvää styroksia.
  • Kellarin maanvastaiset seinät lämmöneristetty sisäpuolelta.

Katto:

  • Jos vintille tehty vinoja sisäkattoja, tuuletusaukkoja on voitu tukkia eristeellä.
  • Vuosikymmenen alkupuolella asennettiin edelleen asbestia sisältäviä ns. varttikatteita.
  • Aluskate puuttuu, tai on väärin asennettu. Ilmanrakoa ei ole. Pahvisten aluskatteiden vedenpitävyys on heikko. Muovisia tullut jo markkinoille, mutta ne ovat käyttöikänsä päässä.
  • Läpivientien puutteellinen tiivistäminen.
  • Loivemmissa harjakatoissa tuuletus ei välttämättä toimi riittävällä tavalla.
  • Katteissa naulakiinnitys, tiivisteet haurastuneet tai irronneet kokonaan.
  • Uusien pinnoitettujen peltien tullessa markkinoille niiden laatu oli heikko ja pinnoite alkoi hilseillä nopeasti.
  • Huonokuntoinen aluskate ja tuulettuvuus tiilikatteiden alla.
  • Lumiesteet usein puutteelliset, ei asennettu koko lappeen mitalle.

Lataa kattoremonttiopas ja saat hyödyllistä tietoa kotisi kunnossapitoon!

Tähän oppaaseen olemme koonneet vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, joita ehkä punnitset suunnitellessasi kotisi kattoremonttia.

Lataa opas